Eilen siis matkustettiin Lahteen nomekokeeseen. Iidakin pääsi mukaan harjoittelemaan automatkustamista, menomatkalla mun jaloissa, että Unna saisi rauhoittua yksikseen ennen koetta ;)
Koe oli mielestäni oikein mukavan alo-koe, sopivan haastava, mutta ei mitään ihmeellisyyksiä. Tuomarina toimi Ossi Kähärä. Ensin oli helppo ykkösmarkkeeraus metsään. Se meni nappiin, mutta U pudotti variksen metrin minun eteen. Joo, tätä tämä sitten tulee olemaan, kun ei olla riistalla paljon treenattu, ajattelin.
No, sitten siirryttiin rantaan, josta tuli rannan suuntaisesti kakkosmarkkeeraus. Ensimmäinen heitettiin parinkymmenen metrin päähän rannalle, sellaiseen lutakkoon. Toinen tuli veteen, samalle linjalle, ensimmäisen heiton ja lähetyspaikan puoleenväliin. Nämäkin Unna sai helposti talteen, viimeiseksi nähdyn toi tietysti ensin. Tässä oli taas sellainen miinus, että Unna pudotti ensimmäisen lokin heti rannalle noustuaan ja ravisti. Dameilla treenatessa tätä ongelmaa ei ole ollut. Toinen tuli jo paremmin.
Sitten oli vuorossa pieni ohjaustehtävä, joka oli suunniteltu niin, että koira oli helppo lähettää ensin eteen sellaista penkereiden väliin jäävää "kujaa" pitkin, pysäyttää ja ohjata sitten sivulle lähihakuun. Unna lähti hyvin ja pysähtyi kuten pitikin. Lähihakupillitystähän olen tehnyt U:n kanssa tosi vähän ja se lähtikin melko kauas sivulle, riistan ohi. Seuraavana vuorossa oleva hakualue oli tässä ihan vieressä, joten vaarana oli että koira toisikin ohjausriistan sijaan hakualueen riistan. Tuomari sanoikin minulle, että "älä päästä sitä hakuun". Kutsuin Unnan takaisin ja lähetin uudestaan. Nyt meni nappiin. Ohjausriistana oli harakka ja se tuli nätisti käteen asti.
Hakualue oli melko helppo, tuskin paljon taipparitasoista vaikeampi. Heti lähimmäksi lähetyspaikkaa oli laitettu pupu (o-ou...). Senpä Unna sitten heti löysikin ja jäi sinne ihmettelemään, siirsi vähän ja haisteli taas. Sitten se tuli takaisin mun luokse ilman mitään kutsua, kuin kysyäkseen, että "hyiiii, pitääks toi oikeesti tuoda" :D Lähetin uudestaan ja sittenpä Unna otti pupun ja toi mulle, ei käteen asti kuitenkaan. Tää oli niin arvattavissa kyllä. Unnahan ei tykkää pupuista yhtään. Alueelle jäi vielä 4 varista ja ne Unna sai tosi hyvin ja nopeasti talteen, kaikki tuli käteen asti, ei mitään ongelmaa.
Että sellaista. Alun pudottelujen ja pupulla empimisen takia palkintosija putosi kakkoseen. Ihan oikein minusta kyllä, käytännössähän Unna kieltäytyi aluksi pupusta ja eihän se oikein ole. Harmittaa vain kun kaikki on kiinni siitä, ettei olla päästy treenaamaan tarpeeksi riistalla. Pupujakin on niin vaikea saada mistään. Täytyy vissiin pistää joululahjatoivelista uusiksi :D Joku vinkkasi, että voisi kokeilla tehdä vaikka markkeerauksia pupulla, että saisi intoa siihen touhuun.
Tässä vielä kokeen pöytäkirja:
Haku: Kattaa aluetta hyvin, löytää kaiken riistan, empii yhdellä variksella, siirtää kerran kania.
Ohjattavuus: Täyttää luokkavaatimuksen.
Paikallistamiskyky: Näkee kaikki heitot, hyvä muistikuva. Selvittää tehtävät.
Riistan käsittely: Laskee riistan suustaan noustessaan vedestä. Palauttaa ja luovuttaa maariistat siististi.
Yleisvaikutelma: Pirteä ja riistaintoinen koira, tekee työtä ohjaajalleen, palkintosijaan vaikuttaa vaikeudet kanin noudossa ja puute riistan käsittelyssä.
Palkinto: ALO2
Minusta tuo yleisvaikutelma kuvaa kyllä erittäin hyvin Unnaa. Se todella nauttii tekemisestään ja tekee töitä minulle, mistä saatiinkin kovasti kehuja.
Iidalla oli myös hauskaa. Se sai harrastaa tutkimusmatkailua metsässä, nautiskella ihmisten ihailusta ja vedellä sikeitä autossa. Laukauksiakin kuului autolle asti, niistä ei tyttö välittänyt yhtään :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti