En muistanutkaan miten raskasta tämä pentuelämä voi olla. Nyt on tietenkin kaksinkertainen määrä hommaa verrattuna Unnan pentuaikoihin, kun talossa ei silloin ollut muita koiria. Nyt pitää järjestää toimintaa pennun lisäksi virtaa täynnä olevalle aikuiselle karvakuonolle. Oon vienyt noita ulos aika paljon erikseen, että Iida oppisi seuraamaan minua eikä Unnaa.
Aamuisin herätään viimeistään seitsemältä ruokailemaan, illalla syödään viimeisen kerran kymmenen aikoihin ja siihen päälle vielä kunnon iltahepulit. Sitten kun vielä yöllä herätään ulos pissalle, niin eipä siinä paljon jää nukkumiselle aikaa. Tällä viikolla mulla alkoi työtkin, joten kaikki liikenevä vapaa-aika menee kyllä käytännössä koirille. Noh, onneksi tätä ei luultavasti kestä kuin muutama kuukausi. Kyllä tämä kaikki alun raataminen sitten maksaa itsensä takaisin, toivottavasti :)
Stressasin muuten aika paljon töiden alkua, en niinkään itse töiden, vaan Iidan pärjäämisen takia. Hyvin meillä on kuitenkin mennyt. Pisimmillään Iida on ollut nyt yksin neljä tuntia. Oon pitänyt koiria edelleen erillään niiden ollessa keskenään. Mitään isompia siivousoperaatioitakaan ole jouduttu tekemään (kop, kop) ;)
Viime perjantaina käytiin ystäväni kanssa koiria uittamassa. Hänellä on vuosikas labradori Patu, jonka kanssa Unna innostui leikkimään takaa-ajoleikkiä rannassa.
Vesi vaan roiskui ja Iida ihmetteli kaksikon hurjaa meininkiä :D Pian Iida itsekin uskaltautui syvemmälle veteen ja ei aikaakaan kun neiti jo iloisesti kauhoi vedessä. On se jo iiiiso tyttö :)
Myös tällä viikolla on käyty pariin otteeseen rannassa ja aina on Iida lähtenyt reippaasti uimaan. Tässä neidin taitonäyte videoituna:
Tässä vielä Iidan poseerausta lauantailta, kiitokset Hannalle kuvausavusta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti