Aurinkoo!

Oi että tuntuu ihanalta nähdä edes hetken verran aurinkoa! Nyt kun se pimein aika vuodesta alkaa vihdoin päivä päivältä väistyä (: 

Oon asunu täällä Tampereen eteläpuolisella seudulla jos useamman vuoden, mutta edelleen löytää ihan uusia ulottuvuuksia näistä lenkkeilyreiteistä. Näin talvella hiihtoladut rajaavat jonkin verran lenkkeilymahdollisuuksia. Olen esim aina jotenkin kuvitellut, että pääseminen läheisen Särkijärven jäälle olis jotenki tosi vaikeaa talvella. Mutta tänään rohkaistuin uhmata noita hiihtolatuja ja tehtiin koirien kanssa pieni ekskursio tuon ko. järven suuntaan. Ei meidän tarvinnut kuin vähän matkaa mennä hiihtoladun viertä, johon oli kuitenkin yllättäen muodostunut jopa POLKU!! Yeaaah!

Ja tällainen maisema sitten avautui, kun järvelle päästiin:

Ei oltu käyty tuolla viime syksyn jälkeen. Miten erilailla kaunis voi olla nyt tuo tismalleen sama paikka, jossa oon  kesäisin uittanu koiria ja sillon tällön iteki pulahtanu uimaan kuumilla kesäkeleillä. Ja nyt sitten päästään kävelemään samaisen järven jäälle ja katsomaan rantoja järveltä päin. Niin ihanaa! Miten voi saada kiksejä näin itsestäänselvästä asiasta, en tiiä :D

 

Huomenna lähdetään kouluporukalla viikonlopuksi Tahkolle laskettelemaan (eli lautailemaan). Tytöt pääsee viettämään rattoisia päiviä omiin hoitopaikkoihinsa: Iida pääsee mökille peuhaamaan koirakaverin kanssa ja Unna viettää kaupunkiviikonlopun ystäväpariskunnan hoivissa (:

Viikon treenejä

Maanantaina osallistuttiin SDP:llä Tamskin päivätreeneihin, joissa oli kinkkinen kolmosluokan rata. Mentiin siis ihan pikkupätkiä, lähinnä hyppykuvioita. Yllättävän hyvin Iida haki mm takaakiertoja, joita ei kovin paljon olla vielä treenattu. Huomasin taas oman kömpelyyteni, kyllä tuntuu taas radan ohjaaminen niiiiin vaikealta ja könköltä. En ees halua kuvitella miltä tällä kertaa näytin ohjatessani. Varmaan taas tein hyppyjen kohdalla kädellä niitä ihme liikkeitä, joista omien treeniemme vetäjä on minulle huomauttanut. Pitäis osata pitää ne käden tasaisesti samalla tasolla eikä huitoa mihin sattuu. Olen kovasti yrittänyt päästä tavasta eroon, mutta kinkkisemmän paikan tullen meinaa näköjään unohtua.
Huomasin myös, että rengas vaatii vielä yksittäisenä paljon toistoja eri lähestymiskulmista. Samoin putkeen menoa "sokkokulmasta".

Tänään sitten treenattiin mm. valssia, takaakiertoa, keppejä ja sokkoputkea. Valssissa mun pitäis näyttää Iidalle aikaisemmin kääntymisaikeet, vetää muuten pitkäksi ja paljon. Videolla havainnollistuu taas parissa kohtaa nuo mun hiton käsiliikkeet!! Tästä eteenpäin pitää skarpata niiden kanssa. Kepeillä Iida on saanut mukavasti varmuutta, vaikka menen itse sitä edelle tai jään taaemmas.

Oon harkinnu hommaavani jostain jonkinlaiset nappikset agia varten. Tähän asti oon menny kaikki treenit ja kisat tavallisilla lenkkareilla. Ja muistan kyllä ne lukuisat kerrat kun oon vetäny/meinannut vetää lipat, etenkin kesäisin hiekalla juostessa. Jotkut maastojuoksukengän tyyppiset olis ilmeisesti ihan passelit, agi.fistä ja suunnistajan kaupasta ainaki näyttäis löytyvän ihan kelpo mopoja. Tai sitten ihan jotkut jaliskengät jostain urheiluliikkeestä. Täytyis vaan käydä jaksaa sovittelemassa, ku paha noita on mistää netistä tilata, hmph!

Joululomalta palautumista

Joululoman reissuilut on nyt tehty. Niin monta ihanaa hetkeä koettu, ihanien ihmisten kanssa!

Iida löysi mieleisensä nukkumapaikan: lastenvaunujen koppa :D

 

Piparitaidetta: kaksi flättiä ja staffi!

Juoksupöksymuotia

Pakkasta riitti joululoman alkupuolella

Tällaisten pitkien lomailujen jälkeen on jotenkin aina haikeaa palata takaisin arkirytmiin. Tällä viikolla on ollut jotenkin erityisen ahdistavaa olla takaisin Tampereella, kun monet kaverit ovat vielä lomiaan viettämässä (koulu alkaa vasta viikon päästä) eikä töihinkään tarvitse mennä kuin vasta tänään. Onneksi lauantaina on luvassa kaverin synttäribileet ja sunnuntaina jälleen yhdet kisatalkoot.

Eilen käytiin Iidan kanssa agilitya treenaamassa. Sikahienosti teki alastulokontaktia! Lisäks treenattiin parilla hypyllä ohjauskuvioita. Vähän oli kyllä Iida vielä poissaoleva juoksujen jäljiltä.

Ainiin, kävin vihdoin hakemassa Iidalle ikioman Pomppa-loimen treenejä varten. Olisin ehkä halunnut sen perusmallin, mutta siitä olis pitänyt olla just välikoko. Eli päädyin sitten toppaversioon, joka istuu ihan hyvin ja siinä on vähän massankasvuvaraakin.

Joulua odotellessa on hyvä vaikkapa treenata kontakteja!

Tänään käytiin hallilla tekemässä vähän agia Iidan kanssa. Ylösmenokontakteja sain jopa vähän tallennettua videolle. Ihan hyödyllistä katsoa videolta, että miten sen askeleet oikein osuukaan tuohon kontaktille kun ei sitä itse ohjatessa niin ehdi katsella, muuta kuin sen, että osuuko ylipäätään vai ei. Ihan mukavalta alkaa näyttää pikkuhiljaa. Ihan yksittäisenähän tuota ollaan vasta tehty. Täytyy ruveta vaikeuttamaan pian erilaisilla lähestymiskulmilla yms.
Uskaltauduin räpeltämään koneeltani löytyvän Movie Maker -ohjelman kanssa ja tällaista sain aikaiseksi:

Joulukin tulla jollottaa. Meillä oli jo viime perjantaina viimeinen tentti ja tällä viikolla enää pari hassua pakollista koulujuttua. Nyt oon sitte tällä viikolla käyny vielä vähän töissä, vielä olisi kaksi päivää jäljellä ja sitten alkaa LOMA, ihanaa! Sunnuntaina meen vielä agimöllikisoihin tekemään vuoden viimeiset talkoot. Sittenpä olenkin vapaa ensi viikolla lähtemään kotikonnuille joulun viettoon, tykkään!

Treenikuulumisia

Iidan entinen agilityryhmä lopetti toimintanta talvikauden vaiheessa, joten pari kuukautta mentiin ihan itsenäisellä treenaamisella. Tavoite on ollut käydä hallilla ainakin kerran viikkoon, mutta on se vaan aina muka niin hankalaa löytää aikaa kalenterista silloin, kun ei oo sitä tiettyä päivää ja kellonaikaa lukkoon lyötynä. Siksipä oonkin nyt niin iloinen siitä, että löydettiin taas uusi treeniryhmä! Oli oikeestaan ihan hyvä tää ryhmänvaihdos, koska se entinen ryhmä oli Unnan entinen ryhmä eli siis Iidalle vielä ihan sopimaton. Nyt ollaan tasoistemme seurassa, eli mölleissä :D Viime viikolla oltiin siis ekaa kertaa mukana siellä. Tehtiin ympyrärataa, jossa pelkkiä hyppyjä ja putkia. Mukavasti kyllä ohjautuu Iida tuommoista helppoa rataa ja sillä on suunta kivasti eteenpäin, eli ei oo kädessä kiinni. Harjoiteltiin myös puolenvaihtoa takaaleikkauksella ja sekin meni kivasti.

Kepit alkaa olemaan aika hyvällä mallilla. Mulla on vielä yks ohjuri alkupäässä helpottamassa erilaisia keppikulmia. Kontaktit on edelleen vaiheessa. Treenataan ylösmeno- ja alastulokontakteja erikseen. Saa nähdä mitä tosta juoksukontaktista tulee, sen verran pitkä askel on neidillä :D

Lokakuu 2012

Eilen treenailtiin pitkästä aikaa myös noutojuttuja. Oltiin pirkan nuuskujen kimppatreeneissä ja siellä treenattiin markkeerauksia ja ohjauksia. Markkeerauksissa Iida pysyy melko hyvin paikallaan, mutta vähän meinaa perse nousta maasta kun dami tippuu. Oli ihan hyvää harjoitusta se, että oltiin rivissä ja vuorotellen laitettiin koiria hakemaan. Kerran jouduin ääntä korottamaan, että "äläpä lähde, ei oo sun vuoro", mutta loppua kohden pysyi aina vaan paremmin aloillaan. Markkeeraukset itsessään haki hyvin (ne oli aika helppoja tosin) ja palautti nätisti, vaikka toiset koirakot oli ihan muutaman metrin päässä. Muutenkin olin tyytyväinen siihen, että Iida malttoi rauhassa odottaa vuoroaan eikä piipannut. Saatiin jopa kommenttia siitä, miten epätyypillisen hyvin Iida käyttäytyy: "Ei oo sitä flättihäseltämistä, mitä yleensä näkee." Just. :D

Voisiko se talvi alkaa pikkuhiljaa tulla? Nyt ku on autossakin viimein talvirenkaat alla, niin tervetuloa lumi! Raskaaksi käy nämä pimeät päivät kun ei pihalla näe eteensä astua.

Päivän valoisin hetki

 

Iidalle NOU1!

Jes, nyt on taas yksi välietappi saavutettu. Iida pääsi taipparit läpi tänään Kangasalla. Tuomarina oli Juha Tenhunen. Me sartattiin aamupäiväryhmän ensimmäisinä, kerrankin arpaonni oli suosinut! :D

Vesityö meni tosi hyvin. Pikkasen kauhistuin ku näin miten kauas se toinen heitto tulee, mä en muistanu että se matka on niin pitkä! Mutta reippaasti lähti Iida sinne uimaan kuitenkin.

Hakualue oli minusta vähän jännä. Se oli rannan suuntaisesti ja siinä oli heti vasemmalla sellainen mäki, jonka päälle koira piti saada menemään. Iida veti useaan otteeseen rannan suuntaan ja haki sieltä muun muassa kaksi lokkia, jotka oli jätetty rantaan maahan. Se otti myös selvästi häiriötä koetilanteesta siinä määrin, että haahuili välillä siellä missä tuomari ja yleisö hengailee, eli tavallaan niin kuin ohjaajan takana. Varmaankin sen kukkulan takia monilla muillakin oli aluksi vaikeuksia päästä etenemään sen "yli". Mutta lähes aina kun sain Iidan lähtemään oikealle alueelle, se tuli sieltä riistan kanssa takaisin. Tuomari haetutti viisi varista. Niin ja plus ne kaksi lokkia :D

Jäljellä ei ollut mitään ongelmaa. Iida lähti päättäväisesti metsään ja kani löytyi nopeasti. Pikkaisen polleana tuli sieltä takaisin: häntä kaarella ja pää korkeella takana. Ei oo ennen tehny tommosta :D Mutta tuli kuitenkin luokse asti eikä lähteny haahuilemaan mihinkään.

Tässä vielä koepöytäkirja:

Sosiaalinen käyttäytyminen: Suhtautuu ryhmätilanteessa miellyttävästi muihin koiriin ja vieraisiin ihmisiin.
Uimahalu: Menee reippaasti veteen, ui hyvin.
Hakuinto: Hieman vaikeuksia saada koira lähtemään oikealle hakualueelle, mutta sinne päästyään tekee hyvää, itsenäistä ja kattavaa hakutyötä.
Noutohalu: Ottaa löytämänsä riistat epäröimättä ylös.
Nouto-ote: Hyvät, rauhalliset otteet linnuista.
Palauttaminen: Hyvällä vauhdilla ohjaajalle käteen.
Reagointi laukaukseen: Rauhallinen ja tarkkaavainen.
Itseluottamus ja aloitekyky: Hyvä kaikissa tehtävissä.
Yhteistyö: Hyvä.
Yleisvaikutelma: Mukavassa yhteistyössä ohjaajansa kanssa toimiva koira, joka vaivatta suorittaa kaikki tehtävät.
Tulos: NOU1, hyväksytty

Ihan kivaa kun nyt meni läpi nuo (: Ajattelin ensin, että onko liian aikaista viedä kokeeseen, koska Iida on vielä niin nuori ja että mitäs jos möröt tulee vastaan metsässä. Mutta hyvä kun ilmoitin. Tästä eteenpäin kaikki on sitten vaan plussaa kun tää välttämättömyys on hoidettu alta poies :D Nyt jatketaan treenejä talven yli ja katsotaan josko ensi vuonna jo alokasluokkaan.

Iida suorittaa hakua, heinäkuu 2012, kuva AnnaB

Iidan terveyslausunnot ja treenimietteitä

Hiphei, täälläpä asustelee sitten terve likka! Iida nimittäin. Kennelliiton lausunto tuli tänään: lonkat A/A ja kyynärpäät 0/0, jesjes! Hyviltähän ne kuvat näytti, joten jotakin tämänsuuntaista osasi odottaakin. Nyt voi sitten huoletta harrastaa :)

Iida on kehittyny kepeissä hurjasti. Eilen treeneissä kun asettelin ohjureita alkupäähän, niin neitipä näytti että "ehei, en mä niitä tarvi, kato nyt, hyvin sujuu, kepkepkepkep..." ja pujotteli menemään ihan itseksensä :D Hassu tyttö. Se on selvästi saanu jonku ahaa-elämyksen niiden kanssa. Noi ohjurit on siitä kivat, että niiden kanssa on tosi helppo harjotella erilaisia lähetyskulmia. Jättää vaan pari ekaa ohjuria paikalleen, niin helpottaa kummasti oikean välin hakemista.

Kontaktin alastulon kanssa ollaan nyt vähän junnattu paikallaan. Tässä taas niin huomaa sen, etten oo mikään tokoilijatyyppi. Heti ku joutuu vähän viilaamaan pilkkua ja hajottamaan liikkeen pienen pieniin osiin, niin mä tuskastun. Mä en vaan jaksa viilata sitä pilkkua! Mutta nyt olis pakko, jos haluun, että Iida oppii hyvät kontaktit. Täytyy vaan malttaa istua alas ja miettiä, että mitä ton koiran päässä liikkuu ja että miten mä saan sen toimimaan silleen ku haluan. Onneks tässä motivoi se, että jos ja kun löydän sen avaimen onnistumiseen, niin mitä luultavammin se antaa monin verroin takaisin sitten tulevaisuudessa.