Lomaviikon saldoa

Viime viikko oli siis mun ainut lomapätkä tänä kesänä. Tarkoitus oli suunnata pohjoiseen kotikonnuille, mutta kurvasin Pietarsaaren kautta. Menin Annalle jo edellisenä iltana ja käytiin siinä illalla vielä vähän treenaamassakin ja lenkillä. Maanantaiaamuna ajeltiin sitten Kokkolaan eläinklinikalle, jossa Iida osallistui terveystutkimuksiin. Iidan vasemmasta alaluomesta löytyi yksi ylimääräinen ripsi (distichiasis), mutta sehän ei ole vaarallista. Polvet oli ok. Lonkat ja kyynärpäät näyttivät hyviltä, kaikki siististi maljoissaan. Kennelliiton virallista lausuntoa odotellaan vielä.

Iidan lonkkakuva

Kyynärkuvistakin räpsin valokuvia, mutta niistä tuli niin suttuisia, etten viitsi niitä tähän laittaa.

Tutkitutin samalla myös Unnan silmät, niistä kun ei ole ikinä virallista lausuntoa tehty. Mua kiinnosti tietää, että onko niihin tullut mitään vanhuuden oireita, samentumista tms. Ei löytynyt mitään muuta kuin samentumat linssin etuosan saumoissa eli anteriorinen y-suturakatarakta, joka on melko yleinen flateilla. Sillä ei ole vaikutusta koiran näkökykyyn.

Tässä vielä tulokset yhteenvetona:
Iida: polvet 0/0, silmät distichiasis, vakavuus: lievä
Unna: silmät anteriorinen y-suturakatarakta

Kokkolasta jatkettiin matkaa Kajaaniin. Seuraavana aamuna lähdettiin ystäväni kanssa ajelemaan Lappiin. Tehtiin noin 35km mittainen vaellus Luostolta Pyhälle. Iida oli matkassa, Unna jäi kotipuoleen viettämään lokoisia päiviä :D

Unna lomailee :)

Vaelluksella meillä oli hyvä tuuri säiden suhteen. Sillä välin kun Kajaanissa (ja ilmeisesti vähän muuallakin) satoi kuin esterin perseestä, ei meidän reissulle osunut yhtään sadepisaraa! Lisäksi kuulimme huhua paikallisilta, että muutama päivä aikaisemmin oli itikoita ollut vielä tosi paljon. Pari kylmää yötä oli kuitenkin hävittänyt kaikki juuri sopivasti. OFFien kanssa ei siis tarvinnut tällä reissulla läträtä. Yöt oli melko kylmiä tietty, mutta tarpeeksi kun oli vaatetta niin hyvin pärjäsi. Pipo ei olis kuitenkaan ollu mitenkään liioittelua :P

Poroja vilisi lähinnä autoteillä matkan varrella, mutta bongattiin me muutama maastossakin.

Iida Peurakerolla

Auringonlasku. Luoston huippu on tuo korkein nyppylä. Sieltä matkamme alkoi :)

Lapin taikaa

Loppureitin kurut oli melko jylhiä!

Vaellukselta kotiuduttuamme oli onneksi muutama päivä aikaa olla rauhassa kotikotona sekä nähdä sukulaisia ja ystäviä. Oli kyllä kaikenkaikkiaan oikein rentouttava lomaviikko!

Mutta kylläpä on ihan kiva palata arkeenkin ;)