Tänään siis käytiin Iidan kanssa Tampereen ryhmiksessä pyörähtämässä. Narttujunnuja oli kaksi Iidan lisäksi. Seuraavanlainen arvio saatiin tuomari Jaana Hartukselta:
Keskikokoinen, tasapainoisesti rakentunut, vielä kovin kesken kehityksen oleva nuori narttu. Lupaava raajaluusto. Varsin hyvä pää. Hyvä ylälinja. Varsin pysty olkavarsi. Hieman luisu lantio. Vielä löysyyttä liikkeessä. Pentukarvassa. Rungon hapsutus puuttuu.
"Annetaan sille nyt ERI vaikka vielä kakara onkin", hymähti tuomari. Ihan kiva arvostelu mielestäni. Olis se kyllä aika epäilyttävää, jos flätti ei olis kesken kehityksen junnuluokassa.... Ja kyllä Iidalla on rungossa hapsuja, ainaki pieniä! :D
Iida myös voitti luokkansa, mutta yhtään SA:ta ei jaettu, koska kaikki oli niin keskenkasvuisia vielä. Kehui kylläkin kaikkien kolmen hyvää lihaskuntoa ;)
Narttujen serti jäi tästä näyttelystä jakamatta kun parhaaksi nartuksi valikoitui valioveteraani. Täytyy kyllä ehdottomasti käydä uudestaan näyttäytymässä myöhemmin, kunhan tuo ipana tuosta vähän aikuistuu!
Näyttelyn päätteeksi käytin Iidan vielä uimassa. Se vähän ujosteli alkuun kallioista rantaa ja Näsijärven hurrrrrjia aaltoja, mutta nopeesti sitte uskaltautui kuitenki veteen kun otin pari daminoutoa. Melkoista porskuttamista on vielä sen uinti.
Kaunis, aurinkoinen ja LÄMMIN sunnuntai jatkui ruuanlaitolla, jonka jälkeen suunnattiin kaverin kanssa keskustaan aikomuksenamme käydä tsekkaamassa Hämeenpuiston eurooppalainen ruokatori, joka oli nyt pystyssä viimeistä päivää. Oijoi mitä kaikki herkkuja siellä olikaan! Ihan hyvä ku tuli syötyä kotona ennen lähtöä... Tarttui sieltä mukaan vähän niitä ihania, isoja fudgeja (lakritsi on parasta!) ja jätskiä.
Nyt illalla käytiin vielä Unnan kanssa juoksulenkillä. Olin luvannu sille, että se pääsee privaattilenkille ja uimaan tänään kun ei kerran päässy näyttelyyn mukaan. Nää tämmöiset kesäillat on kyllä ihan parhaita aikoja juoksulenkeille: pärjää lyhythihaisssa, aurinko paistaa, mutta silti ei oo enää liian kuuma kun aurinko alkaa laskee jo mailleen. Ja se tuoksu tuolla metsässä, ah!
Takana siis aikalailla täydellinen sunnuntai. Ja nyt on vasta toukokuu. Kesä vielä edessä. Parhautta.
(Suojasin fiksusti naaman ja käsivarret heti aamulla aurinkovoiteella, mutta tietenki jäi niskaan se perinteinen pläntti, jonne asti ei rasvaa tullu laitettua. Ja nyt se on sit tulipunanen. Millonhan sitä oppii? :D)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti