Näin me lennetään! Itse kolme vuotta sitten viimeksi lentokoneella lentäneenä jaksoin ihailla ja ihmetellä yläilmakehän kauneutta. Lennot menivät sujuvasti eikä lentokentillä sattunut sekaannuksia.
Must -nähtävyydet oli tietysti kierrettävä ja jaoimme niitä eri päiville. Riemukaarella käytiin heti saapumispäivänä. Toisena päivänä teimme järkyttävän pitkän kävelyn Eiffelin, Placé de la Concorden ja Jardin des Tuileriesin kautta aina Louvrelle asti. Väliin mahtui ihania vanhoja siltoja, erityisesti kullatuin patsain koristeltu Pont Alexandre III.
Yksi mieleenpainuvimmista paikoista oli ehdottomasti Jardin du Luxemburg. Puistoon astuessa tuntui kuin olisi yhtäkkiä siirtynyt Välimerelle: aurinko paistoi kuumasti, suihkulähteet lorisivat, palmujen oksat soivat ihmisille varjopaikkoja, joissa lueskeltiin lehtiä tai nautittiin välipalaa (patonkia tietysti). Puiden varjossa oli terasseja ja kahviloita, joista yhden lavalla bändi viritteli soittimiaan iltapäivän lähestyessä loppuaan. Aivan upea paikka!
Tämä on Pariisin maantieteellisesti korkein kohta, joka näkyy todella kauasn. Ei siis ollenkaan hassumpi paikka upean jyhkeälle kirkolle, Sacré Coeurille.
Mitäpä olisi Pariisin matka ilman shoppailua? Herkulliset liikkeet houkuttelivat joka paikassa, tosin ihan jokaiseen ei tietenkään ollut katetta. Tässä esimerkiksi kuva ostoskeskus Galeries Lafayettelta, jonne oli koottu huippumerkit kunnioitettavin hinnoin. Itse tyydyin vain katselemaan, etenkin hintalappuja ;)
Noh, löytyi sieltä onneksi niitä edullisempiakin kauppoja!
Ruoka puolella suosimme tuttuja pastoja ja pitsoja. Täytyy tunnustaa, että paikallisessa mäkissäkin tuli käytyä eräänä rankkana päivänä. Eihän sitä joka ilta ole varaa syödä niin hienosti. Ranskan kuuluisat sammakonreidet ja hanhenmaksapallerot jätimme suosiolla rauhaan.
Minusta tuntuukin, että parhaat ruokakokemukset löytyivät pikkunaposteltavista ja välipaloista, joita myyviä leipomoita löytyi joka kulmalta. Patonkia tuli syötyä joka päivä, täytettynä tai ilman. Erityisesti Brie -juustotäytteinen patonki oli jotain aivan ihanaa. Crepejä, täytettyjä lettuja, sai myös ostettua vaikka minkälaisilla täytteillä, suolaisella tai makealla. Itse maistoin Nutella-crepeä. Nam! Aidot croissantit olivat tietenkin olennainen osa ruokavaliotamme, niitä saimme hotellin aamiaisella. Myös veistokselliset leivokset houkuttelivat leipomoiden näyteikkunoissa.
Pariisin metro ei ollut ollenkaan niin monimutkainen järjestelmä, kuin miltä se karttaa ensimmäistä kertaa vilkaistaessa vaikutti. Maalaisjärjellä ja opasteiden lukutaidolla selvisi mainiosti.Ja vaikka metrolla paljon liikuttiinkin, tuli niitä askeleita otettua matkan aikana varmaan usean kymmenen kilometrin verran.
Onnistunut reissu. Paljon nähtiin, mutta paljon jäi vielä näkemättä. Ehkä joskus uudestaan!
Juhannukseksi lennettiin sitten jo koti-Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti